torstai 30. elokuuta 2012

”Arvaa kulta, mitä mä ajattelin tehdä näillä langoilla?”


Jos jollain lauseella saa asuinkumppanissa spontaanin puistatuksen aikaiseksi, niin ylläolevalla. Myönnetään, että olen vähän hurahtanut omituisiin DIY-sisustusprojekteihin. Ja myönnettäköön myös, että suurin osa niistä ei sisustuslehtien palstatilasta kilpaile. Mutta kun ne ovat niin kivoja nyherrettäviä!

 
Ja toisinaan lopputulos on ihan siedettävä. Itse ainakin tykästyin meidän eteisen väriläiskiin (niihin on käytetty jonkinsortin kotivärjättyä villalankaa – ostin sitä lähes sokkona pussillisen huutonetistä huimaavaan 11 euron hintaan).


 
Yllä muuten näkyy nuoremman Korpelan tyylinäyte ”Avaimet on hukassa taas”. Sopii hyvin kahdelle neuroottiselle avaimen/kahvinkeittimen/silitysraudan tarkastajalle. Lisää Riikan töitä löydät täältä. (Ja hah, ylläoleva kuva on myös vanhemman Korpelan tyylinäyte ”En osaa kuvata/muokata vielä tarpeeksi hyvin, jotta välttäisin heijastavien pintojen karikot”. Ehkä jokupäivä.)

Mutta teeman mukaisesti on tarpeen esitellä myös yksi purkutuomiota odottava nyhräys.

 
Kovasti yritin samoilla langoilla väsätä eteisen pikkutavaroille nättiä säilytyskoria, vaan epämuodostunuthan siitä tuli. Palaan ideologisiin periaatteisiini: jos se ei toimi, pura se. Eteiskalusteena tuollainen korinrutjake on nimittäin todella epäkäytännöllinen, eikä se oikein edes löydä paikkaansa. Taidan hyötykäyttää nuo langat jonkinsortin käsityökuljetuspussukkaan!

Mistä aasinsiltana, eilen kähmykerhossa kuultua:
”Valmistuiskohan nää tumput jouluksi?”
”No kyllä ne varmaan joku joulu jo valmiit on”.

Seesteistä ja stressitöntä neulontaa, melike.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti