maanantai 3. syyskuuta 2012

Pikaliima, värkkärin paras kaveri.



Teini-iässä, kun muiden kommentit omasta habituksesta tuli väistämättä otettua turhan vakavasti, hyvän ystäväni äiti tokaisi ”Se Heidi on kyllä semmonen värkkäri!”. Voi sitä identiteettikriisin tuskaa: älykäs, hurmaava, elegantti ja maailman nykytilasta huolehtiva 16-vuotias minä kutistettiin käsityöläiseksi (ja silloin se ei muuten ollut mitenkään trendikästä). Nykyisellään, kun otan itseni liian vakavasti vain soveltuvissa tilanteissa, värkkärin titteli on ihan tunnustus. 

Värkkäri nimittäin on suuren luokan ongelmanratkaisija. Värkkäri on se tyyppi, jolla on festareilla mukana ensiapulankapakkaus (”Ai, hajosko sun housut, mä voin korjata”). Se tyyppi, jolla on ehtymättömät varastot omituisia käsityötarvikkeita (”Ai tarviit mekkoon vyölenkit? Mulla on kato säästössä tälläsiä vanhoja rintsikan olkaimia, sopisko nää?”). Ja värkkäri on myös se tyyppi, joka hätätilanteessa kehittää lahjoja tyhjästä. Vaikkapa innokkaalle kuvaajalle vanhakantaisen valokuva-albumin. 



Ohje kankaalla päällystettyyn valokuva-albumiin on kovin simppeli. Tarvitset näitä: 


Kirppikseltä könytyn vanhan valokuva-albumin. Jos olet valmiiksi viksu, toisin kuin minä, ostat sellaisen jossa on sisälehdellä tarpeeksi tilaa kiinnittää kangas.

Kirppikseltä tai kaapin kätköistä jotain kivaa kangasta. Itse ostelin vanhan huivin.

Lämpöliimapistoolin. Jos olet valmiiksi viksu, toisin kuin minä, varmistat, että liimapuikkoja on jemmassa tarpeeksi. Leikkaa kankaasta sopivan kokoinen pala ja pistä pistooli laulamaan.

Siinä vaiheessa, kun huomaat, että et voikaan liimata kangasta siististi albumin kansien kääntöpuolelle, tarvitset virkkuukoukun ja lankaa. Näistä voit nyherrellä sopivan kokoiset reunukset albumille. Ne nimittäin estävät kankaan purkautumisen ja tekevät albumista huolitellumman näköisen. Itse virkkasin ala- ja yläreunaan kiinteitä silmukoita ja sivureunoihin pienet pitsit. 

Pikaliima tulee mukaan kuvaan siinä vaiheessa, kun tajuat, että lämpöliimapistoolista on liimapuikot lopussa. Pikaliimaillen sitten vaan kiinnittelet (ja poltat useampaan otteeseen sormet) virkatut reunukset kankaan päälle. Valmis! 


Olin muuten eilen Tampereen Designtorilla. Siellä oli kivaa! Tykkäsin erityisesti tästä ja tästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti