torstai 25. lokakuuta 2012

Miten tässä nyt näin kävi?



Taisin osua juurikin siihen pelättyyn aloittelevan bloggaajan suurimpaan karikkoon: alkuviikot tulee nakuteltua uusia blogitekstejä päivittäin ja sitten se innostus hiipuu kuukauden parin aikana. Tosin, mun innostukset eivät oo hiipuneet mihinkään, ne ovat vaan hautautuneet flunssan ja reissailun alle. (Silloin on TODELLA kipeä, jos ei jaksa ees neuloa.)((...ja Dublinissa on muuten mielettömän upeita perinneneulemalleja!)

Viime aikoina on tullut neulottua ja nyherrettyjä ja polttokolvattua ja liimattua ja yllätysyllätys purettua kaikennäköistä pientä näpsäkkyyttä, mutta toistaiseksi esiteltäköön vain nämä:



Mummun vanhat napit meet Sinellin sormuspohjat. Tutustuttajana pikaliima.

Mulla on ollut nappiaddiktio ihan pienestä pitäen. Yks ihan varhaisimmista lapsuusmuistoista on se, kun mummun vanhan poljettavan Singerin sivulaatikko oli täynnänsä erilaisia nappeja – ja tämän penskan sai ainakin moneksi tunniksi hiljaiselle moodille ihan vaan avaamalla sen laatikon. Toimii se oikeestaan vieläkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti