perjantai 2. marraskuuta 2012

Heidi vs. Ompelukone: 1-0!



Tämä on historiallinen erävoitto. Kukistin ompelukonekammoni ja nyhräsin pipon. Eikä kyseessä olekaan mikä tahansa pipo, vaan kierrätyskukkanen! Materiaalina nimittäin on vanha neulepaita, joka oli saada vaatekeräystuomion. 



Paavo pitää mallin hommista lomaa, esittelijänä toimii Jeero. Sitä ei kyllä vähempää valitettavasti vois kiinnostaa nää pipoesittelyt, Jeero kun periaatteesta on ihan kaikkea vastaan. Myös vastaan olemista.

Tiedän varastaneeni idean jostain, mutta en kuollaksenikaan muista mistä. Heti kun dementia menee ohi, linkkaan tänne. Ohessa silti UPEAN GRAAFISESTI luotu työohje. (Ironia = Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti tilannesidonnaista eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä. Lähde: Wikipedia 2012.)


Niinkuin näkyy, ei vaadi juuri minkäänlaista käsityöeksperttiyttä tälläisen piponkutaleen tekeminen. Se myös istuu päähän todella hyvin, vaikka ihan tuosta Jeeron pakkoposeerauksesta ei näin ehkä voisikaan päätellä. Pakko tosin myöntää, että äitiä tässä vaadittiin. Ompelutuokioni aikani nimittäin katkaisin kerran neulan, alalanka loppui kahdesti ja bonuksena kangas jäi kerran jumiin. Sillä aikaa kun kiroilin ja pärräsin, äiti korjasi. Silti, pidän tätä yhä erävoittona ompelukoneesta, on niillä kilpa-ajajillakin huoltojoukot.

Siskon kanssa väkerrettiin myös joulukortteja (kerrankin ajoissa...)! Näppärä siskoni taiteili perunaleimasimella upeat kuosit noihin korttipohjiin ja mä tuhosin äidin keräämiä vanhoja joulupapereita, joista leikkelemällä sai oikeinkin kivoja kuveja.



Oikean alakulman tontut tosin taitavat olla hienoisessa glögitujakassa, kun eivät suksilla pysy. True pikkujoulumeininki siis Korvatunturillakin!

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti